?

Log in

No account? Create an account

Previous 10

Aug. 18th, 2008

shutup

and we'll be beaten down without mercy or meaning

En sinänsä enää ihmettele miksi oon harrastanu miesvihaa jo pitemmän aikaa, kun sain tässä vähän muistutusta "elämäni miehiltä".

Näin isää ekan kerran kahteen vuoteen, vahingossa, kun päätin toissa sunnutaina lähteä pikkuveljeni konfirmaatioon ihan extemporeena, darrassa. Istuin kaks tuntia kirkossa itekseni, mutta pihalla kun menin Kostille toivottamaan onnea, niin siinähän se koko sukulaispoppoo oli. Eihän mua kukaan tietenkään tunnistanu. Vähiten iskä. Ei hitto sitä kiusaantuneisuuden määrää !! Lähin vielä siitä sen kyydillä pikkuveljen luokse kahville ja tapaamaan muita sukulaisia. Oli ihan hirveetä olla sielä kun kaikki tuntee sut ja tietää susta vaikhka mitä. Mä en muistanu ketään.
Mun ja iskän suoranainen kommunikointi tapahtu aina Kostin tai sen äitin välityksellä. Ainut mitä se sano suoraan oli että se on ollu Muuramessa kunnostamassa meijän mökkiä (en es tienny että "meillä" on semmonen !) ja lähtee samana päivänä takas Helsinkiin. Ja tietysti se perinteinen, että se on hukannu/hajottanu sen puhelimen ja mun numero on hävinny joten se ei oo voinu ottaa mitään yhteyttä. paskat.
vaikka äiti sano että se yrittää, niin mun mielestä se on enimmäkseen vaan säälittävä.
silti teki jotenkin vähän kipeetä kun se leikki muin 11kk vanhan pikkuserkun kanssa niin antaumuksella...

isäpuolestani oon varmaan monelle jo aikasemminkin valittanut, mutta sitä valittamista ei voi lopettaa koska sitä on niin paljon.
maailman lapsellisin, huonot jutut omaavin, itsekeskeisin, lyhytpinnaisin ihminen ja ihan kun muutenkaan ei tultaisi toimeen, meillä ei ole mitään yhteistä. paitsi että sille maistuu alkoholi jopa vielä paremmin kun mulle..
vihon viimeinen juttu on se helvetin pyöräily/lenkkeily. eilen se oli kaatunu juostessaan ja katkassu jalkansa TAAS! nyt se makaa kotona ku mikäki sotasankari ja kävelee kepeillä äänekkäästi voihkien kun ai ja voi, sattuu niin kovasti ja tekee kipeää. oon tän aamun aikana saanu kuulla sen kaatumistarinan ja että mihin sitä koskee ja miks, jonkun 2084 kertaa. puhisten se konkkaa tohon mun ovelle "tuo mulle kahvia ja pullaa kun en kykyne yksin kantamaan kun se rinta kipeä kun kaaduin...."
räyh-
vaikka sillä ois 40 astetta kuumetta niin tottakai voi aina urheilla, mutta mitä tulee kotitöihin, lastenhoitoon ja äitin omaan aikaan, niin aina on jotain syytä miksi se ei juuri nyt voi. enkä halua es kuvailla niitä kertoja milloin se menettää malttinsa, ei oo hirveen kivaa katsottavaa.
voin sanoa kyllä aivan suoraan että tätä enempää en vihaa ketään. se on vaan pakollinen paha johon on tottunut sen enimmäismäärän mitä voi, että voidaan asua saman katon alla ilman että tapan sitä.

joo, vittu, vihaan miehiä !

Jul. 26th, 2008

tämä on rakkaus mitä ei voi kukaan ottaa minulta pois

hmmh.
oon janilla ja henkalla.
jani nukkuu henkan sängyssä sammumis pisteessä, anni yrittää oksentaa vessassa ja muut on baarissa. vähän yksinäistä, mutta samalla saa olla vähän äiti olo.
ei tehny mulle vodka tänään tervittavia temppuja, mutta ehkä huomenna. tai ehkä vaan hyvä etten oo aina se konttaaja.
vähän jotenkin pettynyt olo tähän päivään, mutta se nyt ei varsinaisesti poikkea kaikista muista päivistä. nyt oli kai jotain odotuksia joidenkin asioiden suhteen. ja. no. ei mitään tapahtunut.
ei känniä.
ei miestä.
ei oikeestaan yhtään mitään.
mutta siis, vaikka oon monesti väittänyt  ja tuntenut ettei mulla olisi mitään syytä olla.
tajusin tänään miten paljon oikeestaan rakastan mun kavereita.
ei, tämä ei ole kännistä avatutumista, koska siihen asti en päässykään.
mut siis joo <3 :)

Jul. 18th, 2008

bat

kavahdin ja huusin ei!

olen päättänyt ryhtyä radikaalimmaksi. än yy tee nyt.
olen kyllästymiseen asti tylsistynyt itseeni.

kuori on kuori joo, mutta jostainhan on aloitettava. voitin pelkoni ja ennakkoluuloni värjäämällä aina ja ikuisesti vaaleina olleet hiukseni hyvin intensiivisen punaisiksi. tosin kevytvärillä, mutta eikai kaikkea voi vaatia heti kättelyssä.
lisäksi ostin läjän sellaisia vaatteita minkälaisia en normaalisti pidä.
päätin aloittaa yrittää myös haistattaa piutpaut osalle tunteistani äijiä kohtaan, varsinkin niille joiden takia oon kiduttanu itteeni enemmän ku on terveellistä.
ja pitäytyä pelkässä irtoseksissä, suhteiden ja niiden perään haikailun sijaan.
ehkä sopii tähän vaiheeseen nyt parhaiten. ja
oishan se enemmän ku hienoo vihdoin ja viimein päästää lopullisesti irti kaikesta vanhasta.

ihan mielenkiintoista yrittää ruvea etsimään itseään nyt, koska muitten miellyttäminen ja pelko muiden reaktioista ja mielipitestä on tehnyt musta semmosen ku nyt oon. mulla ei nimittäin oo oikeestaan mitään tietoa kuka oikeesti oon. ehkä ootan liikaa, mutta haluun tehä tän nyt, kerranki täysin itteni takia.

lisää karaistumista on tuonut se että olen oleskellut aivan yksin kotona viikon verran, muun perheen mökkeillessä.
en tiedä siis varmaan mitään niin ylenpalttisen kamalaa kun yöllä yksin oleminen, pelkkä tieto ettei ole ketään lähettyvillä.
kyllä, hermoheikko paska, täällä näin.
parina yönä tosin on ollut seuraa, ei seksimielessä. kännimielessä paljon enemmänkin.

huh.
alkoholin käyttö ei oo tosiaan ainakaan muuttunu.
tein vaihteeksi läheistä tuttavuutta meijän vessanpöntön sisäpuoleen, sielä päätä tuli pidettyä taas hetkinen.
myös vanha rakas parvekeoksentaminen palasi kuvioihin.
tällä menollahan tässä kuolee, mutta eihän täällä kukaan nyt selvinpäin jaksa olla. ainakaan minä.

kelpaisi aloittaa monen muunkin asian suhteen tällähetkellä puhtaalta pöydältä mutta se nyt olisi jo vähän liian utopistista.
joka tapauksessa, niskasta on kiinni otettu ja itseä perseelle potkittu, että eiköhän nyt oo aika ruveta tekemään tästä elämästä semmosta mitä jaksaa elää.


Mä pelkäsin niin monta vuotta etten jaksa enää

Jul. 6th, 2008

drunk

rakkaudenpuraisu kaulalla ilman rakkautta

taisin eilen juoda itseni pöydän alle.mahdollisesti myös läpi lattiasta, koska näillä määrillä mustelmia, ei ole voitu pysyä nätisti pystyssä.

0,7 jellona on vaarallinen eläin. yksin käsiteltäväksi.

siihen nähden hyväreissu että aamulla oli pelkään-etten-kuolekkaan -darra, oksensin viiteen asti, sain yhden kaverini itkemään ja suuttumaan minulle, harrastin TAAS makuhuonejumppaa ja poltin omien röökieni lisäksi kaikkien muidenkin syöpäkääryleet.
olin soittanu myös sata ja yks kännipuhelua penalle baariin.

sady raukka telo sen jalan ja paikkaltiin sitä kaikki innokkaina kännissä. aamukaan ei valjennu sille hirveen mukavana koska sillä oli pahin darra ikinä, jouduttiin pysähtymään takas jyväskylään tullessa ku sillä oli niin pahaolo.

Hiljanen. sanoo:
miks sä aina panet kännissä? 
sepä oli varsin hyvä kysymys. koska en oikeasti tiedä. 
taino, koska kukaan ei pane mua selvinpäin ja en jaksa harrastaa seurustelua ja kaikilla on tarpeita. luulisin. tai sitten oon yksinkertasesti vaan niin helvetin horo.
mut näin kelpaa, kun on säännöt, eikä satutta ketään tai tarvi miettiä että oliko tässä jotain muutakin.

nyt on vielä ihan helvetin väsyny ja darrassa että sopisi mennä nukkumaan än yy tee nyt.

Jul. 3rd, 2008

tiger

it's not like you didn't know that

tällä hetkellä tunnen niin ultimaattista vihaa kaikkea elävää ja yleinsäottaen elämää kohtaan että lähinnä huvittaa. oon myös ihan tyytyväinen tähän mielialanmuutokseen, koska oon ollu tän viikon aika apaattinen paska.
tykkään olla vihanen koska sillon mun olo on vähän itsevarmempi ku normaalisti, mutta toisaalta taas ärsyynnyn pienistäki jutuista helpommin. mut kaikilla asioillahan on aina paskat puolensa.

maanantaina tosiaan matkattiin 6.30 junalla mikon ja ottiksen kanssa helsinkiin avril lavignen keikaa kattomaan. ostettiin ruokakaupan eineshyllyt tyhjäks ja mentiin jäähallille jonottamaan. ku sinne saavuttiin porukkaa ei ollu vieä nimekskään. oli puuduttavaa jonottaa melkein 10 tuntia, mutta onneks oli hauskaa seuraa (ja ruokaa<3).
keikka sinänsä oli nam, vaikka jättiki vähän kylmäks poppimaisuudessaan, tykkään edelleen enemmän riehuntakeikoista. avril oli söpö ja päästiin toiseen riviin kentälle. oli hieman väsynyttä kotimatka ja oltiin jkl:ssä vasta 5.40. sen takia tässä onki menny pari päivää vähän koomaillessa.

oon tässä kaks päivää yrittäny totutella uusiin tummempiin hiuksiini (huom! tummempiin, ei tummiin). vähän extemporena penan ja mikun kanssa ku oltiin kaupungilla ni päätiin ostaa väripaketin ja värjätä. oli vähän jännityksen puutetta. ihan hyvin onnistu värjätä moniväripakkauksella yksin ekaa kertaa ikinä. näitten väri on sitten ilmeisesti joku kuparinpunertavanvaaleenruskeet, mutta tiedä tuosta. oisin halunnu jopa paljon tummemmat, mutta ens kerralla sitten.

mun tunnesuppilo alkaa pikkuhiljaa tukkeutua tästä ihmeellisellä tavalla karttuvasta vihaisuudesta että pakko kai tästä on sitäkin lähteä vielä lenkille selvittelemään.

pärjäilkää, mäkin, joku päivä....

edit// ihan hyvin onnistunut värjäys tarkottaa siis että mulla on vielä hiukset päässä, ei sen enempiä !

Jun. 27th, 2008

shithappens

STOP MAKING THESE MISTAKES !!!!!!!!!!!

"en voi antaa sitä anteeks meille"
Voihan vanha suola ja sen janotus.

Pääni saattaa räjähtää minä hetkenä hyvänsä miljooniksi palasiksi ja silti en tulisi pääsemään tästä olotilasta. Jee.
Voiko olla paskempaa kun että on aurinkoinen perjantai ja mulla on rahaa, enkä kykene vaan tekemään mitään. En halua.

Eilen harrastin vitutukseeni materialismia ja kyllä vain, se piristi vähän mieltä. Kiitos alennusmyynnit<3
Mikulle menin Penskin kanssa kattomaan paon ekaa tuotantokautta ja purkamaan päätäni. Kahelta kotiin vaikka tänään alko työt kasilta.
Mesessä meni asioita selvitellessä puol neljään ja loppu (aamu)yö meninkin sitten vaan perinteisesti itkuksi. En saanu nukuttua yhtään ja olo ja ulkonäkö on yhtäkuin ihmisraunio. Siitä syystä vähän huono päivä muutenkin.

Päätin yrittää aloittaa katkaisun koska toi siedätyshoito ei oikeen näköjään toiminu. Ei tästä pääsekkään eroon niin helpolla kun luulin.
Ärh. Ollaan kummatki niin ääliöitä ja mä en osaa lopettaa tätä, vaikka haluaisin.
"mutta mun pointti oli kai se että oon pahoillani, mut tollaseen tarvii aina kaks"

You sang me spanish lullabies
The sweetest sadness in your eyes
Clever trick


ei musta nyt taija saaha mitään irti. antakaa mun nukkua.

Jun. 15th, 2008

killing me

hope for the hopeless ?

"elämä ei ole, eikä sen tarvitse olla, virheetöntä" '

jostain lehdestä ton bongasin ja mua rupes harvinaisen paljon vituttamaan. (mikä ei oo ollu kovin uutta viimeaikoina.) helvetti soikoon kun se (elämä) ei virheettömyyttä nähnykkää mutta semmosta sen pitäs vähän enemmän olla. tommosta ei voi sanoa kukaan muuku ihminen jolla menee ihan helvetin hyvin tai on luovuttanu ja yrittää elää sen paskan kanssa mitä niskaan sataa. (ilmottaudun yhdeksi niistä! tai no, en mistään hinnasta kyllä suostu elämään sen kanssa)
en jaksaisi ruveta valittamaan koska kaikillahan meillä menee päin persettä.
esitelkää mulle joku henkilö joka on 100% tyytyväinen elämäänsä niin ammun sen ja oon edelleen oikeessa.
kertokaa missä on se pelastuksenlautta kun uin hiusrajaani myöten paskassa?! yliannostus hälytys !

en oo päässy mihinkään mielipiteestäni että miespuolisetotukset eivät omista aivoja kun alapäässä ja niitten kusi virtaa ylöspäin.
en soisi itselleni tätä mahdollisuutta päästä ruikuttamaan pohjamudissa uivaa miestilannettani, mutta pakko kai se on.
itsessänihän ei ole mitään vikaa. kaikki on vaan niiden kyrpien vika.
voisin sanoa että minulla ja penalla tuntuu olevan vähintään maailman huonoin tuuri miehissä. miten voi onlla että maailman miljoonista miehistä meille osuu kaikki kusipäät ja ääliöt? (sielunsisaria vastaanotetaan mielellää kerhoon itkemään!!)
viime viikon sisään mahtui kaks erittäin anteeksiantamatonta panoa. mutta minkäs sitä itselleen voi kun edellisestä kerrasta oli aikaa. en minä mikään nunna ole ! sietäisi kyllä tosiaan ruveta taas vähäksi aikaa.
meni vielä niinkin hyvinn että jouduin poikkeamaan kotimatkalla apteekin kautta.

kylläkyllä. näin minun kesäni ja kuulumiseni viimeisen kuukauden ajalta. loppukesää pelokkaasti odotellen.
jossain vaiheessa tää irrallinen olo ja hälläväliä-asenne kostautuu, tiedän sen, mutta ei itketä sitä nyt. kyllä myöhemminkin kerkee.
kesälomaan on siis mahtunut vaan mieletöntä väsymystä, känniä, idiootteilua, säälittävää ininää ja vitutusta.
aika jännää.


The universe is a pretty big space. It's bigger than anything anyone has ever dreamed of before. So, if it's just us, seems like an awful waste of space, right?

May. 15th, 2008

drunk

20 viikkoa, 30 känniä

En osaa enää olla mitenkään päin enkä missään. Varsinkaan kotona ja koulussa. Ja varsinkaan ilman alkoholia. Oon aina oikeestaan sielä missä mun ei pitäs olla ja teen semmosta mitä ei pitäs.
Viimeks kuluneen kuuen päivän aikana on alkoholia menny kolmena niistä. Ja lisää tekis mieli. Oon juonu kaikki rahat mitä mulla on. Kahesti Hesan matkarahatki jo. Viikonloppunakin houkuttas ku ois perjantaina ja lauantaina mahollisuutta.

Lääkityksessä lukee ettei alkoholin kanssa, ja siltä se tuntuki tiistaina ettei tee kovin hyvää. Aamulla kun heräsin Henkan ja Janin luota, mulla ei ollu mitään tietoa mitä maanantai-iltana tapahtu. Jälkeenpäin tosin kuulin, eikä ollu mitenkään kivaa kuultavaa. Pelottavinta on ettei mistää oo tullu es mitään muistitakautumia. En vaan muista vaan ihan pelkkää mustaa. Ihanku mussa ois ollu joku toinen.

Olo on ollu ihan törkeen sekava, mutta aika on menny nopeemmin ja asiat ei oo tuntunu niin vaikeilta. Luulisin. Agressiivisuus on lisäänty ja vihan tunne, mutta oon onneks ainakin toistaseks saanu hallittua kaiken.

En tiijä. Vois olla kiva jos joku tuntuis joltain. Kaikki vaan on ja kosketuspinta asioihin puuttuu.
Selkeetä ajattelua ei oo ollu aikoihin, mutten sellasta oikeestaan kaipaakkaan. Asiat muuttuu usein vaikeemmiks sillon.
Vituttaa vaan kun ei saa mitään aikaseks, mutta jostain kai sitä on luovuttava.
Ahistaa liikaakin, mutta pää taas täyteen kyllä se siitä hetkeks taas menee.

Voisin ottaa päikkärit ennen ku meen hakemaan lapset tarhasta etten sekoa.

May. 11th, 2008

bat

A little voice inside my head said, "Don't look back. You can never look back."

Oon ajatunu taas vähän semmoseen tilanteeseen etten oikeen tiijä mitä tekisin mun elämällä tai sen kanssa. En osaa tehä mitään tärkeitä tai ei es niin tärkeitä päätöksia. Kaikki vaan roikkuu ilmassa mun eessä, mutten osaa valita, tai en halua. Helvetinmoinen päämäärättömyys on tauotta perseestä. On ruvennu tuntumaan että ihan sama minkä päätöksen teen, niin se ei ainakaan toteudu enkä sitä sa pidettyä ja se on armottomasti aina varmasti se väärä vaihtoehto. Siihen vois kehittää jonkinmoisen loogisensysteemin että kaikki meniski hyvin päin, mutta ah. quelle dommage ! elämässä ei oo mitään logiikkaa...

Kaipaan niin humalaa ja ympärikaupunkia pyörimistä, mutta tää kaupunki on jotenki ruvennu tuntumaan auttamattomasti pieneltä, ahistavalta ja mitäänsanomattomalta.
Kaipaan jotain tekemistä, jotain ihan hullua ja idioottimaista.
Kaipaan että jollakin ois joku tarkotus taas.

Lääkemääräyskin tästä tilanteesta sitten tuli.
Kuulemma kolmeviikkoa ja olo paranee, ainakin pitäisi. Pahoinvointi ja muut sivuvaikutukset joihin lukeutuu mm.
Suun kuivuminen, vapina, huimaus, unettomuus, uneliaisuus, ruokahaluttomuus,
lisääntynyt hikoilu, voimattomuus, väsymys, kuumat aallot, vatsakivut, oksentelu, korvien soiminen (tinnitys), päänsärky, liikkeiden epätarkkuus, voimistunut lihasjänteys, hampaiden narskuttelu, heikentynyt tunto, haukottelu, levottomuus, ahdistuneisuus, näkökyvyn heikentyminen, yleinen sairaudentunne, lihominen tai laihtuminen, kuume, kutina, hiustenlähtö, pyörtyminen, sydämen tiheälyöntisyys, laajentuneet pupillit, migreeni, euforia, masentuneisuuden oireita, hallusinaatiot, mania, sairaalloinen yliaktiivisuus, pitkäkestoinen kivulias erektio, lihasten tahatonta nykimistä, kooma, kouristuskohtaus, sukupuolivietin heikkeneminen, painajaiset, aggressiivisuus, psykoosi, keuhkoputkien kouristus, kasvojen turvotus, kyvyttömyys istua tai seistä paikallaan, levottomuus ja sekavuus.

Mutta mitä vaan että tästä päästäisiin. On se kumma kun kevätkään ei jaksa tuntua miltään.

ps. mikä siinä liukuportaissa nuolemisessa on niin hienoa?!?!!

Apr. 21st, 2008

ballons

ARMAGEDDON

Tää reissu on ollu tuhoontuomitun ja katastrofin välimaastoa ihan alusta alkaen. Kyllä siis, olen Helsingissä Jennin kämpillä. Se asuu sen mummon kanssa kaksion keittiön nurkassa. Siis todellakin ihan keittiön nurkassa niin kirjaimellisesti kun voi olla. Sermillä ja laatikostolla tällein eroteltu. Mutta yllättävän kodikasta ja kivaa. Tää kämppä on Ruskeavuoressa, joka ei sinänsä sano mulle mtn :D muutakun että Pikku-Huopalahti on tossa ihan vieressä. Ei hitto miten söpöjä taloja sielä onkaan <3

Niin siis siitä tuhoontuomistusta. Niinkun jotkut tietääkin mun matkan syy oli että mennää Aidenin keikalle tänä iltana. No. Tampereen kohilla ku istuin junassa, mut valtas ihan hirveä pakokauhu ja tyhjiö, kun tajusin että olin jättänyt liput kotiin mun korurasiaan. VOI KYLLÄ. Ei yksinkertasestikkaan voi olla näin idiootti ja tyhmä! Keikka loppuunmyyty, sunnuntai oli niin ei edes postikulje. Voin sanoa että oli kertakaikkiaan ihan toivoton olo. No laitoin äitille nopeasti viestä mitä oli käyny. Se oli sitte soittanu lippupalveluun ja jollakin ihmeen konstilla saanu ne kirjottamaan meille tuplaliput jotka pitää lunastaa täältä jostain konttorista. Tarvii maksaa onneks vaan kymppi väliä. Mutta joo, ei menny ihan niin hyvin, oltiin menossa hakee niitä lippuja ni se toimisto oli jo kiinni. Joten joudun tänään metsästää ne yksin koska Jenni on koulussa puol viiteen. ;<

No vittuuntuneina mentiin sitten syömään, Raxiin, tietysti. Aattelin että jospa maistasin lihaa, kun vois olla ihan mielenkiintonen kokemus. Senkin ois voinu jättää välistä. Syötiin oikeesti niinj paljon siinä juttelun lomassa että ei helvetti. Ei meillä ollu es mitenkään ähky, aluks. Käytiin ostamassa vielä karkkia (?!?!?!) ja otettiin Kampista ihan summamutikassa metroja ja seilattiin asemalta toiselle. Halusin ettiä jotain ihan kunnon geton näköstä paikkaa mutta jouduin pahasti pettymään. :D Kaikkialla oli ihan liian siistiä ja rauhallista.

Käytiin hakemassa mun kamat rautatieasemalta säilästä ja tultiin sitten tänne. Siinä vaiheessa molemmilla oli niin paha olo ettei pystytty kävelemään kunnolla. Voihkittiin ja valitettiin vaan. Ilta jatku siihen malliin että kävin oksentamassa noin 15min välein sormetkurkkuun tekniikalla kokska luulin että räjähdän tai halkeen tai ainakin kuolen... Kuumemittari näytti 37.4.Tässä alkaa jo vähän parempi olo olemaan vaikka oonkin ihan turvoksissa ja oksettaa vielä. Mun piti lähtee aamusta Jennin koululle kattelemaan paikkoja, mutta olin vielä niin huonovointinen että jäin tänne nukkumaan. Sain avaimet ja ovikoodin ni voin tulla ja mennä vähän miten haluun. Ja ostin sen 3pv:n matkakortin millä saa seilata rajottamattomasti.

Nyt vois yrittää kerätä ittensä ja koettaa lähteä. En saa minkäänlaista rauhaa ennen ku mulla  on ne Aidenin liput käessä!!

/se on enemmänkin kuin selvää etten ikinä enä syö, ainakaan lihaa ja ainakaan raxissa !!!! ;o /

Previous 10